Leta i den här bloggen

tisdag 26 april 2022

Histidiini ja histamiini

 Histadiini on rakenneaminohappo ja tärkeä ihmsen  saamien proteiinien joukossa. Histidiinillä on erikoine oma metabolinen alueensa, jossa yksi ominaisuus on sen helppous dekarboksyloitua histamiinimuotoon. Histamiini on biogeeninen amini ja silläkin on  tärkeä merkityksensä ,  Muutamat effewktorisolut keräävät histamiinia ja kun ne aktivoituvat ne vapauttavat histamiinia jolla on  tehtövönbö inflammaation vaiheissa.

Histamiini soveltuu hyvin akkumuloituvaksi aminohappojohdannaiseksi. Suolistossa histamiini sinänsä  kuuluu  tuotteisiin, jotka poistuvat kehosta ulostaissa, sillä biogeenisia  dekarboksylaatiotuotteita ei imeytyne tai kulu rakenteisiin. Tästä täytyy ottaa uusimpia teitoja  esiin. 

Histamiini  biogeenisena aminina , joka on aminimuodossa jo ravinnossa eräissä elintarvikkeissa, kuten  kerrostetussa  juustossa ja tietyissä kalalajeissa ( joilla on  rakenteellisesti jo paljon histidiiniä), kun   niistä on valmistetttu ruokaa,   on sellainen yksittäinen  tekijä, joka tulee  huomioida pitkäaikaisia  ruokalistoja tehtäessä       Luontainen histidiinipoitoisuus voidaan tietää ja elintarvikkeen histamiinipitoisuus voidaan määrittää. Näistä tietueista voidaan sitten tehdä arvioita, joiden perusteella voi luodata joitain periaatteita. Esim histamiinin muodostukselle alttiita kalalajea ei kannata syödä kovin runsaasti esim viikon joka päivä. Päinvastoin  niitä tulisi nauttia harvemmin, samoin juustojen kansas. jos tiedettään jokin juustolaji vahva-aromiseksi  eli   suuren biogeenisen aminimäärän omaavaksi lajiksi, kannattaa sellaista juustoa käyttää vain kohtuudella.  eikä  kombinoida yhdelle aterialle  sellaisia ruokia ,joista kaikista tulee histamiinia ja muita biogeenisia amineja  summana  hyvin runsaasti. 

Juustojen biogeenisest aminien pitoisuudesta on olemasa taulukoita ja  yliherkille onkin  niitä anenttu jo vuosikymmenien ajan ja neuvottu valitse,aan mietoja juustolajeja tai siirtyä tuorejuustoihin.  

Samoin proteiiniruokein valmistuksessa kehoitetaan noudatamaan hygieniaa ja syömään  ateria ajoissa niin eteti elintarvike pääse vanhentymaan, koska biogeenisen aminin mudosotus on sitä proteiinin vanhenemisen yhtä alkuvaihetta- silloin eroaa proteiinista hiilidioksidia ja jäljelle jää amineja., josita taas proteiinisynteesi ei kostu, koska en erittyvät  imeytymättöminä. 

Histamiini elintarvikkeesa kuuluu nihin aromai antaviin kulinaarisiin aineisiin, joten  sen suhteen itää vain  katsoa, että käyttää sellaisia ruoka-aineita harvemmin, esim ei kalaa enempää kuin kolme kertaa viikossa ja jos onvain  tuota laatua kuin scomboirdes klat, niin vieläkin ahrvemmin.

Histamiini aiheuttaa  liika määränä kalaruoassa  nautittuna  histamiinimyrkytystilaa. Tietyt kalalajit , joista voi tulla histamiinimudoostusta, ovat  scombroidae- heimoa (tonnikala, makrilli lähinnä)  ja muitakin on.  Englantilainen artikkeli kertoo : Koetan kerätä tähän lähteitä jatkossa    (edit )

Jo varhain tunnettiin histamiinimyrkytys: Tämä  alla oleva artikkeli on kirjoitettu nettiin 1989. Se oli aikaa kun ei vielä tunnettu  hyvin histaminergisiä neuroniratojakaan  aivopohjasta, jossa ne pitävät yllä   eräänlaista spontaaniaktivaation  generoimista  ja jossa   aivojen puolella m telenkefalon- histamiinia. Näitä pieniä spesifisiä signaalinvälityspiirejä varten muodostuu  tarkoitukselliset monet  biogeeniset aminit entsymaattisesti,  varsinkin eri neuroniryhmissä,säädellysti ja paikallisesti eri kudoksissa.  Mutta ne  valtavat määrät biogeenisia amineja, jotka riippuvat siitä, minkälaista  proteiinikirjoa ihmiset noudattavat  elämänsä aikana , miten he valmistavat ruokansa, ja kuinka usein  toistavat vahvasti  histamiinipitoisia  aterioita, assosioituvat  vaikutuksiin ja mahdollisesti haittaavat ja rasittavat  niitten tarkoituksellisten  biogeenisten aminien  puolen  metabolisia teitä.  Mutta tällaisen  raamin  olotilaa  on  aika vaikea  tutkia. Kyselemällä voi selvittää dieettejä ja rasitteita, laboratoriosta voi saada joitain  vastauksia, ja funktiotutkimuksilla  voidaan  todeta  elimistön toimintakykyä ja responssien  tapoja ja laatua;  erilaisia  sairauden ilmiöitä voidaan kirjata: ihottumat, allergiat, vaikeammat  reaktiot noteerata ,esim silmistä, kurkunpäästä, keuhkoista, gastrointestinaalikanavasta  havaitut   oireet, verenpaineen ja pulsin tilanteeseen vastaavuus. Histamiinin  kertyminen  akkumuloiviin soluihin  taas voi purkaantua  joisain tilanteisa, esim. säteilytyksessä, toisilla on enemmän toisilla vähemmän sitäkin laatua histamiinia. Säteilysairaudesta sanottiinkin yhdessä vaiheessa, että se on histamiinin vapautumista oireiltaan.  Joskus havaittiin, että psykiatrisissa sairauksisa histamiinia  vapautuu vähemmän, mutta säteilysairaudessa histamiinin vapautuminen ons  sellaista tsunamiluokan tapahtuma.

 

Review
. 1989;27(4-5):225-40.
doi: 10.3109/15563658908994420.

Histamine poisoning (scombroid fish poisoning): an allergy-like intoxication

Affiliations
Abstract

Histamine poisoning results from the consumption of foods, typically certain types of fish and cheeses, that contain unusually high levels of histamine. Spoiled fish of the families, Scombridae and Scomberesocidae (e.g. tuna, mackerel, bonito), are commonly implicated in incidents of histamine poisoning, which leads to the common usage of the term, "scombroid fish poisoning", to describe this illness. However, certain non-scombroid fish, most notably mahi-mahi, bluefish, and sardines, when spoiled are also commonly implicated in histamine poisoning. Also, on rare occasions, cheeses especially Swiss cheese, can be implicated in histamine poisoning. The symptoms of histamine poisoning generally resemble the symptoms encountered with IgE-mediated food allergies. The symptoms include nausea, vomiting, diarrhea, an oral burning sensation or peppery taste, hives, itching, red rash, and hypotension. The onset of the symptoms usually occurs within a few minutes after ingestion of the implicated food, and the duration of symptoms ranges from a few hours to 24 h. Antihistamines can be used effectively to treat this intoxication. Histamine is formed in foods by certain bacteria that are able to decarboxylate the amino acid, histidine. However, foods containing unusually high levels of histamine may not appear to be outwardly spoiled. Foods with histamine concentrations exceeding 50 mg per 100 g of food are generally considered to be hazardous. Histamine formation in fish can be prevented by proper handling and refrigerated storage while the control of histamine formation in cheese seems dependent on insuring that histamine-producing bacteria are not present in significant numbers in the raw milk.

Similar articles

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/2689658/

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar