Diabetes ja ravinnon valkuainen

FAKTA: Diabetes aiheuttaa munuaisen vikuuntumista.
Ruotsin Socialstyrelsen osoitaa uusia suuntaviivoja Diabteksen munuaistilanteen hoitoon.
LÄHDE: Socialstyrelsen

• Kun diabetesnefropatia on preuremisessa vaiheessa... Diabetesnefropati i pre-uremisk fas
  

Tämä artikkeli kuuluu ruotsinkielisesn sarjaan diabeteksen hoidon suuntaviivoista 2010.
Detta är en del av Sök i diabetesriktlinjerna.

Kyseessä oleva tila: Preuremisen vaiheen diabetesnefropatia
Tillstånd: Diabetesnefropati i pre-uremisk fas

Toimnenpide: Neuvontaa vähäproteiinisesta dieetistä
Åtgärd: Råd om proteinreducerad kost

Suositukset
Rekommendation:

• Suosituksien taustaa Underlag för rekommendationen
  

Suosituksien lähtökohtana on tautitilan vakavuus, toimenpiteitten teho ja teveydenhoidolliset näkökohdat. Kts. allaolevia viitteitä.
Som underlag för rekommendationerna har vi utgått från hur allvarligt tillståndet är, åtgärdens effekt och hälsoekonomi. Se referenser längst ner.

• Miten vakava tilanne on kysessä? Hur allvarligt är tillståndet?
  

On kyse taudista, jossa on suuri riski ennenaikaisesta kuolemasta ja pysyvästä vauriosta.
Hög risk för förtida död och permanent skada.

• Johtopäätökset toimenpiteen tehosta Slutsats om åtgärdens effekt
  

Neuvot vähäproteiinisesta dieetistä ( 0,6 g tai 0,8 g painokiloa kohden proteiinia päivässä) eivät vaikuta munuaisen toimintaan niillä tyypin 1 tai 2 diabetespotilailla, joilla esiintyy proteinuriaa (valkuaisainetta virtsassa) ( Tästä on kohtalaisesti näyttöä).
* Råd om proteinreducerad kost (0,6 eller 0,8 g per kg kroppsvikt) påverkar inte njurfunktionen hos personer med typ 1- eller typ 2- diabetes med proteinuri (måttlig evidensstyrka).

* Kuitenkin neuvot proteiinin rajoittamisesta ravinnossa ( 0,8 g / painokilo) vähentävät sairastumista terminaaliseen munuaistautiin (jossa joudutaan dialyyseihin tai munuaisensiirtoon) ja vähentävät myös nefropatiakuolleisuutta ( Tästä on hieman tai hyvin vähän näyttöä) .
Råd om proteinreducerad kost (0,8 g per kg kroppsvikt) tycks ge ett minskat insjuknande i terminal njursjukdom (dialys eller transplantation) eller död hos patienter med nefropati (låg till mycket låg evidensstyrka).

• Mikä teho toimenpiteellä on ? Vilken effekt har åtgärden?

Ruotsissa on uremian ( virtsamyrkytyksen) tavallisin syy diabetesnefropatia, johon tarvitaan dialyysihoitoa tai munuaisensiirtoa.
Diabetesnefropati är den i Sverige vanligaste orsaken till uremi som kräver behandling med dialys eller njurtransplantation.

Munuaiskeräsen (glomeruluksen) suodattamisnopeuden mittauksilla on diabetesnefropatiassa arvioitu hoitotoimenpiteenvaikutusta munuaisentoimintaan. Tällainen systemaattinen katsaus perustuu kahdeksaan eri tutkimukseen, joihin on osallistunut yhteensä 519 potilasta.
Effekten på njurfunktionen, mätt som glomerulär filtrationshastighet, vid diabetesnefropati har utvärderats i en mindre systematisk översikt baserad på 519 patienter i åtta studier [1].

Nämä potilaat olivat 1- tai 2- tyypin diabeetikoita, joiden proteinurian asteessa oli suurta vaihtelua ( 21- 2 600 mg vuorokaudessa) ja keskimääräinen GFR vaihteli rajoissa 45- 122 (millilitraa minuutissa x 1,72 m2). Tässä tutkimuksessa ei nevonta valkuaisen suhteen rajoitetusta ravinnosta vaikuttanut mitään diabetespotilaiden munuaisen toimintaan.
Patienterna var personer med typ 1 eller typ 2- diabetes, med stor variation i studierna i graden av proteinuri (21–2 600 mg per dygn) och genomsnittlig glomerulär filtrationshastighet (45–122 ml per min x 1,73 m2). Råd om proteinreducerad kost hade ingen effekt på njurfunktionen hos diabetespatienterna i denna studie.

Erääseen kontrolloituun sokkokokeeseen sisällytettiin 82 loppuvaiheen munuaistautia potevaa tai tautiin menehtynyttä Tässä joukossa todettiin neuvoista olleen hyötyä, koska proteiinirajoitetulla dieetillä väheni mainittujen terminaalisten tapahtumien ilmeneminen 17 prosenttiyksikköä verrattuna niihin, joilla oli ruoassaan normaalit proteiinimäärät.
En randomiserad kontrollerad studie [2] omfattande 82 patienter, hade terminal njursjukdom eller död som primärt effektmått, och redovisade en minskning med 17 procentenheter med råd om proteinreducerad kost (jämfört med normalt proteininnehåll) vid diabetesnefropati.

Terveys kannattavuuden kannalta_ Hälsoekonomisk bedömning
Tämä ei ole arvioitavissa, koska ei pyritty näitten näkökohtien selvittelyyn tässä yhteydessä.
Ej bedömbar, eftersom vi inte har sökt efter hälsoekonomiskt underlag för raden.

Viitteitä_Referenser

1. Pan, Y, Guo, LL, Jin, HM. Low-protein diet for diabetic nephropathy: a meta-analysis of randomized controlled trials. Am J Clin Nutr. 2008; 88(3):660-6.
2. Hansen, HP, Tauber-Lassen, E, Jensen, BR, Parving, HH. Effect of dietary protein restriction on prognosis in patients with diabetic nephropathy. Kidney Int. 2002; 62(1):220-8.
Arbetsmaterial för vetenskaplig granskning (inklusive tabeller)