Duodecimissa haaraketjuisista aminohapoista (BCAA) mainintaa

Leusiinia , valiinia ja isoleusiinia on  hyvin  saatavilla  ravinoproteiinissa  esim kalaravinnossa ja palkokasviperäisessä ravinnossa. Koska ne ovat essenttiellejä  aminohappoja ja kuuluvat  20  struktuuriaminohappojen joukkoon, niitä on luonnollisesti kaikissa proteiineissa jonkin verran, mutta  mainituista ruoista niiden saatavuus on  niiden suhteen  edullisesti painottuva.

 Siteeraan Duodecimin artikkelia :

"Haaraketjuiset aminohapot liittyvät muistisairauden riskiin.

" Haaraketjuisten aminohappojen (BCAA, Branched Chain Amino Acids)   leusiinin, isoleusiinin ja valiinin suuremmat pitoisuudet veressä ovat yhteydessä muistisairausriskin pienenemiseen.
Tämän yhteyden todettiin liittyvän yleisesti muistisairauksien riskiin ja kohdennetusti Alzheimerin tautiin, joka on yleisin muistisairaus. Tulos selvisi laajassa kansainvälisessä väestöpohjaisess tutkimuksessa, jossa seurattiin etenevässä tutkimusastelmassa usean vuoden ajan viidessä eri maassa yli 20 000 henkilön riskiä sairastua muistisairauteen. Seurannan aikana tutkimusaineistossa ilmeni 995 uutta musitisairaustapausta.

Aikaisemmissa tutkimuksissa haaraketjuisten aminohappojen on todettu liittyvän suurentuneeseen  diabetesriskiin, minkä vuoksi muistisairaudelta suojaava löydös oli yllättävä. Löydös oli kuitenkin samansuuntainen kaikissa tutkimukseen osallistuneissa väestöissä eikä selittynyt todetulla diabeteksella, sydän- ja verisuonitautien riskitekijöillä, koulutustasolla tai apolipoproteiini E.n genotyypillä.  Mahdollinen ennenaikainen kuolemakaan ei selittänyt todettua yhteyttä. Huolimatta siitä, että verinäytteet oli otettu useita vuosia ennen taudin puhkeamista, tutkijat eivät voineet sulkea pois muistisairauden hyvin varhaisessa ja subkliinisessä vaiheessa tapahtuvien ravitsemuksen muutosten ja muiden elintapamuutosten vaikutuksia tulokseen.

Tutkimuksessa määritettiin verestä myös iso joukko muita aineenvaihduntatuotteita, ja kyseessä onkin yksi laajimmista tutkimuksista, joissa on systemaattissti määritetty pienimolekyylisiä aineenvaihduntatuotteita ja tutkittu niiden yhteyttä musitisairauksien riskiin. Systemaattisen aineenvaihduntatutkimuksen keinoin voidaan selvittää sairauksien aiheuttamia varhaisia muutoksia elimistön toimintaan sekä aineenvaihdunnallisia riskitekijöitä, jotka vaikuttavat sairauksien syntyyn.

Edellä mainittujen löydösten lisäksi tässä tutkimuksessa havaittiin, että kreatiini ja kaksi VLDL-spesifistäå lipidialaluokkaa olviat yhteydessä muistisairausriskin pienentymiseen.  Lisäksi yksi HDL- ja yksi VLDL-spesifinen lipidialaluokka liittyivät suurentuneeseen muistisairausriskiin.

Tarvitaan lisätutkimusta siitä, ovatko löydetyt aineenvaihduntatuotteet syysuhteessa muistisairauteen vai pikemminkin alkavan subkliinisen muistisairauden varhaisia merkkiaineita. Jälkimmäisessäkin tapauksesa löydökset ovat arvokkaita, koska ne voivat olla avuksi muistisairauspotilaiden aikaisemmassa tunnistamisesa ja hoitoon saattamisessa".


Huom. löytyy kyllä vastakkaisiakin mielipiteitä netistä:
https://www.researchgate.net/figure/Hypothetical-effects-of-raised-circulating-levels-of-branched-chain-amino-acids_fig1_320506319
Tässä linkissä katsotaan näkökohdasta LNAA ja  Blood Brain Barrier. ( Large Neutral Amino Acids, jotka kilpailevat keskenään aivoon pääsystä: toinen joukko on nämä  BCAA ja toinen joukko on AA, Aromatic Aminoacids).

Yleensä kuitenkin kyse on proteiini ja energia vajeesta (PEM)   muistisairailla. eikä varsinaisesti katabolinen tai  postprandiaalinen  veripitoisuus sinänsä kerro tilannetta, miten  nämä essentiellit aminohapot  inkorporoituvat proteiineihin, rakenne tai funktioproteiineihin, joita on  tuhansia jatkuvassa  turn over tapahtumassa. Jokaisen rakenneaminohapon tarve eri replikaatioihin on   aina olemassa.  Anabolia tai katabolia  ei myöskään näy  yhden hetken veripitoisuudesta.
Jo pelkästään immuunijärjestelmän puolella on  proeiinien syntetioitumistarve  aina olemassa.  sitä Paitsi kala ja papuravinto on suositeltua diabeetikon ruokaa, kuitupitoisen vihanneksen ja hiilihydraatin kansa  tosiaan pitää verensokerin kurissa.   Vanhat sukupolvet, joilla  oli todellakin hyvä muisti , käyttivät yksinkertaista kala- ja papuruokaa eikä  valkoisen  sokerin tehtailua ollut.
Omasta puolestani  en ole ollenkaan  varma   veripitoisuuksien  merkityksestä muistisairauteen.  Korrelaatio voi olla kataboliaan tai aliravitsemukseenkin.  Joka tapauksesas on hyvä kun korostetaan ravinnon merkitystä. kalaravinto ja leguminosae mm.  Miten ihmeessä  diabeetikoista  on saatu  tuolalisia  tuloksia, mikä artikkeli mainitsi leusiinin suhteen? Leusiinihan kuten arginiini on insuliinin eristystä stimuloiva. Kommentoinpa vain.