LÄHDE: Jonsson Lena. Genetic studies of autism and autistic- like traits.
Institute of Neuroscience and Physiology. Sahlgrenska Academy at the University of Gothenburg, Sweden. ISBN 978-91-628-0269-2.
http://hdl.handle.net/2077/37522
Väitöstilaisuus on ollut 29.1. 2015.
Olen tehnyt hieman muistiinpanoja kirjan taustatekstissä esiintyvästä melatoniinin aineenvaihdunnasta.
KÄPYLISÄKE ( Corpus pineale, epifyysi), josta melatoniini sitten vapautuu, saa ulkoisia ja sisäisiä vaikutteita hypothalamuksen SCN tumakkeesta.
Autonominen circadinen rytmi ( sisäiset ajastusgeenit, internal clock genes) on riippumaton ulkoisista tekijöistä. mutta niiden lisäksi SCN saa ja välittää edelleen vaikutteita ulkoisista tekijöistä kuten valosta ja pimeydestä ja antaa moduloivaa rytminsäätelyä käpylisäkkeeseen. .
Tryptofaani (Trp, W) on ravintoperäinen aminohappo.
Se imeydyttyään kiertää veressä ja osas siitä tulee aivojen puolelle.
Käpylisäkkeessä tryptofaanista tulee TPH entsyymillä 5-OH-tryptofaania.
TPH on tryptofaanihydroksylaasi., tryptophan hydroxylase
5-OH-tryptofaanista tulee AAAD entsyymillä serotoniinia.
AAAD- entsyymi on Aromatic L-Amino Acid Decarboxylase. Se tekee aminimuotoisen molekyylin.
Serotoniini on 5-HT, 5- hydroksitryptamiini.
Serotoniini muuttuu entsyymillä AA-NAT N-asetyyliserotoniiniksi ( N-Acetyl serotonin).
AA-NAT entsyymi on Aryl-Alkyl-amine-N- Acetyl- transferase.
N-Acetyl-serotoniini muuttuu ASMT- entsyymillä melatoniiniksi.
ASMT- entsyymi on Acetyl-Serotonin-O-methyl-Transferase. Tämä entsyymi on "rate limiting,"
Heti kun melatoniini on muodostunut , se vapautuu käpylisäkkeestä verenkiertoon. Sen puoliintumisaika on 20 minuuttia. Melatoniinin pitoisuutta voidaan mitata plasmasta ja epäsuorasti myös syljestä. Sitä erittyy myös virtsaan, josta voidaan mitata sen inaktiivia metaboliittia 6-SM, 6-sulfatoxymelatoniini.
On havaittu, että kohonneet U-6-SM pitoisuudet korreloivat autismin oireistoon. Lisäksi veren kohonneet serotoniinipitoisuudet autismissa assosioituvat alentuneeseen melatoniinin synteesiin.
Biomerkitsijöitä autismispektrin häiriöihin on etsitty serotoniini-N-asylserotoniini-melatoniini-tien geeneistä ja entsyymeistä. Polymorfioita on löydetty, mutta myös kontrolleilta. Jokin mutaatio MTNR1B (p.V1241) tosin haaittiin vain kahdella autismipotilaalla eikä kontrolleilla. (Kandidaattigeenejä on muitakin useita, esim CYP11A1 geeni, joka koodaa steroidihormonin biosynteesin ensimmäistä entsyymiä ja aiheuttaa kohonneen prenataalisen steroidogeenisen aktiivisuuden)
Entsyymien geenien lisäksi on myös tutkittu tässä väitöskirjassa
melatoniinireseptoreita MTNR1A ( sijainti 4q35.2),
MTNR1B (sijainti 11q14.3) ,
GPR50. (sijainti Xq26)
.Geneettinen variaatio MTNR1B geenissä on aiemmin pääasiassa assosioitu diabetes mellitus T2:een, josa myös melatoniinisignaloinnilla on merkitystä. GPR50 reseptori liittyessään MTNR1A reseptoriin estää sitä.
Melatoniini vaikuttaa
Unen induktion ( sleep induction), valveustilan säätymisen, Kirkadisen rytmin säätymisen ( Circadian rythm regulation) , immuunivasteen , embryonaalisen neuronaalisen kehityksen.
Melatoniini menee istukan läpi raskauden aikana. Raskauden ensimmäisessä trimesterissä on havaittu melatoniinireseptoreita istukassa ja niiden kautta istukka saa paikallissäätelyä funktioonsa.
Kommentti:
Koska melatoniini vaikuttaa hermoston kehitykseen, lasten säännöllinen yöuni ja päivälepo ovat tärkeitä seikkoja. Levon aikana valon himmennys tai sammutus tehostaa melatoniinin eritystä. Myös aikuiselle pätee unihygienian merkityksen korostaminen. Jos uni-valve järjestelmäänsä varjelee hyvin, stressi joka provosoi/pahentaa diabetesta ja muita metabolisia sairauksia, on vähempi.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar