Glysiinireseptorit. Etanoli ja glysiini

MITEN SUHTAUTUU ETANOLI ja glysiini?
Tästä kertoo mm väitöskirjassaan PeiPei Chau.Brain glycin receptors as a common target for alcohol and the relapse-preventing drug acamprosate- a preclinical study GU 2011.

Glysiini(Gly, aminoetikkahappo) ja GABA( gamma-aminovoihappo) ovat primääriset nopeat inhibitoriset hermonvälittäjäaineet keskushermostossa ( primary fast inhibitory neurotransmittors in the CNS)

Tämän lisäksi GLYSIINI saattaa omata positiivisia modulatorisia toimintoja glutamiiniergiseen neuronijärjestelmään NMDA reseptorin samanaikaisagonistisen kohdan kautta.

Glysiinireseptori (GlyR, strykniinisensitiivinen GlyR) käsittää alfa(1-4) homomeerisen ja alfabeeta(1) heteromeerisen alayksikön. Kehityksen aikana taphtuu vaihde homomeerisestä reseptorirakenteesta heteromeeriseen päin.

Näihin vuosiin asti on kuviteltu yleisesti, että glysiinireseptoreita (GlyR) esiintyy miltei yksinomaan selkäytimessä (medulla spinalis) ja aivorungossa aikuisella (koe-eläimellä). Kuitenkin äskettäiset havainnot osoittavat, että glysiinireseptoria (GlyR) ilmenee myös aivorungon yläosassa ja etuaivorakenteissa (PFC).

(Näitä tietolähteitä on sitten lueteltu useita, kuten Rampon C et al. Distinction of glycine immunoreactive cell bodies and fibers in the rat brain. Neuroscience 1996 75(3) p. 737-55).
Glysiinireseptorin alayksiköitä on osoitettu accumbens tumakkeesta.

Näihin glysiinireseptoreihin hakeutuu GLYSIININ ohella myös beeta-ALANIINI ja TAURIINI ( tämän takia on tämä sama artikkeli myös tauriini-blogissani)

Glysiiniergisessä hermovälityksessä on tärkeänä piirteenä glysiinin takaisin ottoprosessi (reuptake process). Tämä käsittää tehokkaan mekanismin, jonka avulla postsynaptinen aktio voidaan saada terminoitumaan, päättymään.

Nykyisellään tunnetaan kaksi glysiinin kuljettajaa( Glycine transporters GLYT-1 ja GLYT-2.
GLYT-1 esiintyy gliasolujen plasmakalvossa ja se vastaa toonisesta homeostaattisesta glysiinin takaisinotosta (reuptake).
GLYT-2 esiintyy presynaptisessa hermopäätteessä ja se pitää yllä faasista synaptista soluunottoa( uptake) .

Näitten glysiininkuljettajien estämisellä on arveltu olevan mahdollista terapeuttista merkitystä lääkekohteena sellaisissa sairauksissa kuten skitsofrenia, kipu ja epilepsia ja äskettäin tähän on liitetty myös alkoholiriippuvuus.

Tutkijat tekivät kokeita, joissa oli injisoitu lokaalisesti glysiiniä tai strykniiniä; sellainen esti etanolin aiheuttaman dopamiinin lisääntymisen. Tämä vaikutus johtui mahdollisesti reseptorien turtumisesta ( desensitization) glysiinistä ja vastaavasti reseptorin blokeerautumisesta strykniinistä. Tämä viittaa siihen, että etanolilla on keskinäinen vuorovaikutus glysiinireseptoriin GlyR.

GLYSIINI estää etanolin aiheuttaman dopamiinivaikutuksen.
GLYSIINI lienee osallisena etanolin vaikuttaman palkkion kärkkymiseen, ennakolta odottamiseen (anticipation of reward), koska tässä faasissa on havaittu accumbens-tumakkeessa (nAc) kohonneita solun ulkoisia glysiinipitoisuuksia.

Mikä on tämän dopamiinia moduloivan etanoli-glysiinireseptori vuorovaikutuksen relevanssi?

Onko tältä linjalta jotain lupaavaa anti-alkoholi-ominaisuuksia omaavaa?
Mikä on glysiinireseptorin aktivaation ja inaktivaation osuus
etanolin nauttimisen vähentymisessä ja lisääntymisessä etanolinsuosijaryhmässä.

(Kommenttini:
Alkoholismista seuraa, kuten tiedetään, aivovolyymin katoa ja varsinkin kärsii etuaivon tilavuus. Ilmeisesti etanoli huuhtoo tauriinivaroja ja samalla glysiini, ensimmäinen pieni rakenneaminohappo, on aineenvaihdunnallisissa vaikeuksissa. Mutta kuten sanottu, etanolia ei pitäisi koskaan nauttia ilman että samalla SYÖDÄÄN RUOKAA, jossa näitä tekijöitä olisi heti tarjolla alkumuodoissaan. Nämä ovat aminohappoja, joten asianmukaisen proteiinin syöminen on alkoholismin perustava ensihoito. jos ihminen syö tarpeeksi valkuaista kautta vuoden, pitäisi tuon viettipohjaisen etanolinhakuisuuden päästä rauhoittumaan, vaimentumaan, eikä aivot vaurioituisi). Lienee tauriinilla myrskyinen tilanne etanolin vaikutuksesta, koska sen on ehdittävä normalisoimaan etanolin myrskyisästi muuttamia solutilavuuksia.

Vihjeenä: soijan latinalainen nimi on Glycine max. Suositeltavaa ravintoa! Soijaa syövillä kansoilla on ehkä vähemmän alkoholiongelmia). Suomessa harva ihminen käyttää etelämaisia vahvoja , aminohappopitoisia kasvisperäisiä proteiiniruokia, kuten soijaa, humusta, sesamia, pähkinöitä, manteleita, mitä runsaimpia eteläisiä papulajeja ym.
Ehkä suomalaisten alkoholihakuisuus vähenee, kun nämä ns "etniset " ruoat tulevat joka miehen ruokapöytään! Siinä toivossa tätä kirjoitan. olen sitä mieltä että suomalainen proteiinin käyttö on liian matala, nimittäin toiminnallisten aminohappojen saaminen ravinnossa. Lisäksi suomalainen aminohappojen saanti on erittäin epätasapainossa, koska käytetään hyvin vahvasti excitatorisia aminohappoja kuten glutamiinihappoja ja sen johdannaisia, jotka eivät ole essentiellejä, vaan liika määrinä eksogeenisesti saatuna edelleen hankaloittavat kehon endogeenista glutamaatin tuotoa ja Glu-GABA-tasapainoa.
Ns. kotimainen vilja Pohjolassa on hyvin vahvasti glutamiinipitoista(Q). Niin ei ole muualla maailmassa.
Glysiini taas on hyvin pienikokoinen aminohappo, jota pääsee muodostumaan perusaineenvaihdunnan yksinkertaisimmista molekyyleistä sieltä muurahaishappotasosta käsin vitamiinien avulla. Se on "yksinkertaisin ratkaisu" saada aikaan tehokas neurotransmittoriaine mitä vaativimmissa olosuhteissa kuten selkäytimessä ja aivorungossa.
Hyvä muistaa tämäntapainenkin kuva:
http://aem.asm.org/content/vol74/issue20/images/large/zam0200892720007.jpeg
Mitä tulee kroonisen alkoholistin ravinottomuuteen ja biodegradatiiviseen tilaan, on mahdollista glysiinin kääntyminen etikkahapoiksi ja muurahaishapoksi ym.
Alkoholismin hoidossa ptiäisi katsoa ensisijaisesti, että perusaineenvaihdunnassa pääsee muodostumaan anabolisesti minimaalista inhibitorista aminohappoa GLYSIINIÄ, aminoetikkahappoa.