http://jcb.rupress.org/content/33/1/61.full.pdf
Kaikkeen kuluu energiaa. Näkemiseen kuluu energiaa, eikä vain sitä elektromagneettista energiaa minkä fotoreseptorit ottavat vastaan. Ihminen ei presiis toimi kuin aurinkopaneli tulevalla valoenergialla, vaan impulssien vastaanottoon ja käsittelyyn kuluu energiaa, joka on mm sitä fotoreseptorirakenteen ja opsiinia ylläpitoa, syntetisoimista ja erittämistä, kuten jo vuonna ylläolevassa artikkelissa vuodelta 1967 kuvataan: levymäistä lehteilyä fotoreseptorin ulkosegmentistä pigmenttiepiteelin puolelle debriksenä.
Tappisolujen pigmenttien suhteen on aineenvaihdunnallista apua Müllerin soluista.
Opsiineillla täytyy olla jokin puoliintumisaikansa myös tappisoluissa. Täytyy katsoa miten tappisolu opsiininsa ja sisästruktuurinsa uusimisen tekee.
Opsiinirakenteessa on aromaattisia aminohappoja jotka absorboivat valoa , eri tavalla ja niiden aminohappo ja rakennekombinaatiosta johtuen sini, viher ja punanäköpurppura omaavat eri kohdilla huippuabsorptionsa vaikka käyrät muuten kattavat osittain toisiaan..
Opsiinin synteesiin tarvittavat aminohapot, kuten aromaattinen fenylalaniini, tryptofaani ja tyrosiini sekä histidiini, ovat essentiellejä, ravinnosta saatavia ja niiden säilyminen rakenteeseen vaatii hyvää antioksidanttistatusta, jota Müllerin solu pitää tehokkaasti yllä. Voisi arvella että tappipigmenttien puoliintumisaika on pitempi kuin sauvapigmentin ja sen takia tapeilla on erittäin vahva antioksidanttinen suojarakennelma sekä myös keltainen pigmentti foveassa auttamassa lyhytaaltoisimman sinisen säteilyn absorptiossa.
Yllä olevassa nettiartikkelissa on tehty eläinkokeita ja seurattu radioaktiivisesti merkattua metioniinia, aminohappoa fotoreptorissa ja katsottu sen kulkeutumista plasmamembranista laskostuneissa lamellimaisissa lipopoteiinirakenteissa kohti tappisolun ulkosegmentin huippua. Tutkijat päättelivät jo 1967 että fotoreseptorin ulkosegmentti uusiutuu päädystään irrottamalla levymäisiä lamellimuodostumia, ja saman verran kasvaa ulkosegmentin pohjakerroksista lisää laskostunutta plasmamembraania- Yhdessä levyssä on lipidit pitkittäin ja makromolekyylinen proteiini asettuu poikittain lamellien suhteen. Myös näköpigmentit ja välituotteet ja lopulliset valottuneet tuotteet ovat järjestäyneet tuohon erikoistuneeseen mikrostruktuuriin. Uusiutumismekanismi ei ole molekyylien kulkua väliaineen läpi tai diffuusia kuljetusta, vaan tiukka lamellimuodostuma siirtää kaikkea poistuvaa tuottetta kohti fotoreseptorin kärkeä näinä lipoproteiinilevyinä.
Tästä voi käsittää että näköaistin kunnossa pitäminen vaatii todellakin hyvää huolenpitoa., elintapahoitoa, josta yksi tärkeä asia on raikkaan puhtaan veden juominen ja sokeripitoisten juomien välttäminen. Verensokeri tulisi pitää normaalina. Olisi hyvä jos päivän proteiinit tarjoaisivat essentiellejä aminohappoja, jotka ovat käytettävissä rakenneproteiineiksi, siis sen verran kunnossa olevia aminohappoja. Antioksidanttipitoisesta ruoasta enää puhumattakaan.
A-vitamiiniajattelu on kyllä hyvä asia.
Mutta hyvä on muistaa että se avustaa koko silmäpakkia- kaikkia proteiinistruktuureita jotka näköaistiin kuuluvat ja silloin on hyvänlaatuinen proteiini olennaista. Maksaa sopii myös käyttää kerran pari kuukaudessa.Kala on hyvä asia. Ne lipoproteiinilamelllit, joita fotoreseptorit jatkuvasti uusivat, sisältävät niitä DHA happoja.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar