Sauvasolut ovat hyvin herkkiä havaitsemaan valovoimakkuutta, paljon herkempiä kuin tappisolut, ja niitten kytkeytyminen verkkokalvon hermojärjetelmään on erilainen kuin tappisoluilla. Niillä on toisenlainen bipolaarisoluyhteys kuin tappisoluilla, joilla on ns kääpiösoluverkkkonsa Midget Bipolar (MBp) - solujärjestelmä, johon kuuluu joka M- ja L- tapilla kääpiösoluparisa ja gangliosoluparinsa suhteessa 1:2:2.
Kääpiösoluissa ( bipolaarisissa soluissa MBp ) toinen on ON- ja toinen OFF- solu, samoin niitä vastaavissa gangliosoluissa. on ON- solu ja OFF- solu. Jokaisella punatapilla on oma piirinsä 1:2:.2 näitä kääpiösoluja ja gangliosoluja. samoin vihertapeilla.
Mutta sinitapit ovat järjestäytyneet hieman eri tavalla. S- tappien bipolaarisolu (Blue Bipolar , BBp) ottaa kontaktia useampaan sinitappeen ja on tyypiltään ON- solu. ja sen jatke johtaa haaroinensa kerrostuneesti järjestäytyneeseen gangliosoluun ( Blue bistratified ganglion cell) ja tämä gangliosolu taas ottaa vaikutteita myös muilta tapeilta M ja L haaroinensa ennekuin lähettää johtopäätössignaalin eteenpäin näköhermoon. Näitä sinitappeja ei ollut keltaisen täplän aivan keskisessä 100 um alueessa ollenkaan. Värinäkö perustuu tappeihin joita on keltaisessa täplässä eniten. Tappien määrä on sauvojen määrän verrattuna 1: 20.
Kun ihminen on pimeässä aivan keskisin näkökenttä ei pysty silloin näkemään vaan näkeminen jää keltaista keskustaa ympäröivän verkkokalvon havaintokyvyn varaan ja siihen on sauvasoluja kautta verkkokalvon. Niitäkään ei ole keltaisen täplän keskiosassa, sen sijaan kyllä aivan eräänlaisena hot spot- kohtana niitä on näköhermon papillan lähtökohdan yläpuolella tiheästi ja tämä varmaan vastaa siitä, että pimeässä näkee yllättävän hyvin ja tarkasti juuri eteensä maahan ja silmän adaptoiduttua pimeään myös aukenee näkökenttää lisää.
Sauvoilla on bipolaarisolunsa jonka nimi on sauvaa depolarisoiva bipolaarisolu RDB, Rod depolarizing bipolar cell) Tämä se on myös ON- tyyppinen inerneuroni ja se signaloi normaalitietään All- solulle All-Amacrine cell, jonka kautta signaali siirtyy gangliosolutasoon. Sauvasolujen ja tappisolujen kesken voi olla myös elektristä signalointia GAP-junktioitten kautta.
Kuten aivojen harmaassa kerroksessa, signlointia säädetään moduloidun excitaation ja inhibition avulla ja niin on retinassakin. joten näissä nuroneissa esiintyy glutamiinihappon reseptoreita ja metabolista Glu- reseptoria sekä inhibitorista välittäjäainetta glysiiniä ( jota esiintyy selkäytimen välineuronissa).
Excitatorisen glutamaatin esiintyminen verkkokalvon signalointijärjestelmässä tuo mukaan sen toksisuuden mahdollisuuden joissain tiloissa, ja glutamaatin aineenvaihdunnan säätelyssä tulee ottaa huomioon aineenvaihdunnallset solut retinassa- koska glutamaatin tulee muodostua paikallisesti endogeenina glutamaattina ja tässä on katsottava muitakin kuin aistinsoluja ja niiden neuroniyhteyksiä. Muellerin solut synteesikykyineen tulevat tässä huomioon samoin pigmenttiepiteelin solujen aineenvaihdunnallinen hajoitustehtävä.
Retinassa tapahtuu paljon pienessä tilassa ja sen takia retina ( verkkokalvo) on keskuhermoston kudoksista helpoiten vaurioituva myös sen takia että kudoksia on jouduttu, Luojan tasossa, harventamaan optisen kirkkauden parantamiseksi ja sen takia silmä on niitä kohtia kehossa, joka helpoiten vaurioituvana saisi sanella ihmisen valitseman elämäntyylin ja ravinnon. Näkökyvyn takia kannattaa tarkistaa ravintoa ja elämäntapaa. Toisaalta tieto silmästä on aika nuorta ihmiskunnassa ja elämä modernissa yhteiskunnassa käsittää seikkoja, joitten merkitystä silmäterveydelle ei tunneta varmuudella.jokainen tiedon hiven, mitä silmästää saadaan, kannattaa kyllä ottaa selville. Yllä oleva artikkeli on oikein valaiseva sauvasolun ganglioyhteyksistä. Tässä seuraavaksi ehkä katson Muellerin soluja, jota glutamaatin rooli selvenee paremmin.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar