Tappisolujen näköpurppura (Cone pigments) Sininäön, vihernäön ja punanäön pigmentit

 OPSIN
https://en.wikipedia.org/wiki/Opsin
FOTOPSIINIT. Päivänäön näköpurppurat

(SKOTOPISEN näön (yönäön) sauvoilla on rhodopsiini- näköpurpppurana)
FOTOPISEN näön (päivänäön) tapeilla on sen analogeina ihmisellä fotopsiini.

Näköpigmenttien järjestelmää sanotaan myös iodopsiinineiksi.

http://en.wikipedia.org/wiki/File:Cone-response.svg

Päivänäön fotopsiinien ( cone opsins) absorptiospektrit on piirretty vastaavilla väriviivoillaan ja yönäön rhodopsiinin (rod-opsin) absorptiospektri on merkattu katkoviivalla.
Fotopsiineja sanotaan myös tappiopsiineiksi (cone opsins) ja ne ovat fotoreseptoriproteiineja, joita on verkkokalvon tapeissa ja niihin perustuu ihmisen värinäkö.

FUNKTIO: Opsiinit ovat G-proteiiniin kytkeytyneitä reseptoreita, jotka kuuluvat retinylideeniproteiiniperheeseen. Proteiinissa tapahtuu struktuurinmuutos, kun siinä olevaan A-vitamiinimetaboliittiin tulee foton.  Fotonin energia muuttaa A-vitamiinimetaboliitin rakenetta ja täten aktivoitunut  edistaa sitoutumista G-proteiinitransdusiiniin, joka liipaisee esiin toisiolähettiketjureaktion. A-vitamiiniosassa tapahtuu cis-retinaalin muunnos trans-retinaaliksi.

OPSIINITYYPIT:
 Eri opsiinityypeilla on hieman koostumuksellisia eroja niitten erityisten aminohappojen suhteen, jotka toimivat kromoforeina ja absorboivat valoa. Vain muutamat rakenneaminohapot ovat sellaisia kromoforikykyisiä. (Ainakin: fenylalaniini, tyrosiini, tryptofaani, histidiini). Opsiineja koodaa oma geeninsä. Geenin merkitys tulee esiin perinnöllisissä värisokeustapauksissa ja tästä on geeneille tullut omat englantilaiset nimensä ja geeninsä

Siniväripigmentti ja vastaava geeni S

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/protein/NP_001699.1
Kun katsoo tämän opsiinin aminohappoketjua 348 aminohappoa, huomaa että kromoforisia aminohappoja (F, Y, W ja H)  on 15 % ketjun mainohappojen  lukumäärstä.

 (OPN1SW) - "tritan", "cyanolabe"'  (Kromosomi 7q32.1)
 

ORIGIN     kromoforeja amonohappoja 15 % (Koko ketju 364 aa). , F 30 kpl.  2 Histidiiniä.      
        1 mrkmseeefy lfknissvgp wdgpqyhiap vwafylqaaf mgtvfligfp lnamvlvatl
       61 rykklrqpln yilvnvsfgg fllcifsvfp vfvascngyf vfgrhvcale gflgtvaglv
      121 tgwslaflaf eryivickpf gnfrfsskha ltvvlatwti gigvsippff gwsrfipegl
      181 qcscgpdwyt vgtkyrsesy twflfifcfi vplslicfsy tqllralkav aaqqqesatt
      241 qkaerevsrm vvvmvgsfcv cyvpyaafam ymvnnrnhgl dlrlvtipsf fsksaciynp
      301 iiycfmnkqf qacimkmvcg kamtdesdtc ssqktevstv sstqvgpn

Viherväripigmentti ja vastaava geeni M
 (OPN1MW) - "deutan", "chlorolabe"    Kr.Xq28.  

ORIGIN    14 % Kromoforeja aminohappoja ( koko ketju 364 aa). Histidiiniä  7 kpl.   
        1 maqqwslqrl agrhpqdsye dstqssifty tnsnstrgpf egpnyhiapr wvyhltsvwm
       61 ifvviasvft nglvlaatmk fkklrhplnw ilvnlavadl aetviastis vvnqvygyfv
      121 lghpmcvleg ytvslcgitg lwslaiiswe rwlvvckpfg nvrfdaklai vgiafswiwa
      181 avwtappifg wsrywphglk tscgpdvfsg ssypgvqsym ivlmvtccit plsiivlcyl
      241 qvwlairava kqqkesestq kaekevtrmv vvmvlafcfc wgpyaffacf aaanpgypfh
      301 plmaalpaff aksatiynpv iyvfmnrqfr ncilqlfgkk vddgselssa sktevssvss
      361 vspa

Punaväripigmentti L    ja vastaava geeni.  Kr Xq28.
Kromoforeja n. 10% aminohapoista (364 aa) .  W 14 kpl.  

 (OPN1LW) - "protan", "erythrolabe"
 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/protein/NP_064445.2

Ihmisessä on näitä fotopsiineja kolme

Lääketieteellisen fysiologian Nobelin palkinnon sai vuonna 1967 George Wald , koska hän oli osoittanut 1950-luvulla näiden fotopsiinein erilaiset absorptiospektrit.
S, M ja L viittaavat sen värin aallonpituuteen, short, medium, long, mitä näköpurppura absorboi.