Aminohapoista puriinia. Kihti

On luonnollista, että nopeasti muodostuvien DNA ja RNA materiaalien täytyy omata jotain hyvin helposti koottavaa molekyylijärjestelmää, koska replikaatio ja transkriptio ovat joskus hyvin nopeita. Jos DNA:n ja RNA:n rakenteet olisivat suoraan riippuvia ravintotekijöistä, se vaimentaisi kovasti niitten replikaatiota. Ne ovatkin tehneet perustumansa sellaisista molekyyleistä jotka kondensoituvat kehon perusaineenvaihdunnan omista aminohapoista. PURIINI-tuma on toinen ja PYRIMIDIINI-tuma on toinen tärkeä moduli, mutta sitten ne ovatkin tosi kestäviä, minkä havaitsee niistä vaikeuksista, jota aineenvaihtoon syntyy, jos puriinit tai pyrimidiinit eivät kataboloidukaan normaalisti.

Miten PURIINI-molekyyli syntyy?

• Aminohapoista puriiniksi

Kun on seurattu niitä hiiliä, mitkä PURIINI- renkaaseen asettuvat on havaittu että ne tulevat seuraavista aminohapoista.

• GLYSIINI (Gly, G) antaa puriinirenkaan hiilet 4 ja 5 asemaan ja sen alfa-typpi menee 2- asemaan.

• ASPARTAATTI (Asp, D) antaa aminotyppensä puriinirenkaan 1- asemaan.

• GLUTAMIINI (Gln, Q) antaa puriinirenkaan 3- ja 9- asemaan amidinsa typppeä.

• Respiratorisesta CO2-mlekyylistä peräisin on se hiiliatomi, joka on puriinirenkaan 6- asemaan.

• Ne hiilet jotka ovat 2- ja 8- asemassa tulevat tärkeistä 1C- formaattiyksiköistä tai seriinin beetta-hiilestä. Muurahaishappo, Formic acid, formaatti, HCOOH, on yhden hiilen happo.
  

• SERIINI(Ser, S) itse on muodostunut 1C- formaattiyksiköstä, kun GLYSIINI konvertoituu SERIINIKSI
• Tetrahydrofoolihappoa THF(FH4) tarvitaan, kun inkorporoidaan yhden hiilen yksiköitä 1C puriinirenkaan 2 ja 8 asemaan.

Puriinista NUKLEOPROTEIINIKSI:

PURIINI + sokeriosa( riboosi tai desoksyriboosi = PURIININUKLEOSIDI.
PURIININUKLEOSIDI+ fosforihappo= PURIINIMONONUKLEOTIDI
MONONUKLEOTIDIEN liittyminen ketjuksi= NUKLEIINIHAPPO, polynukleotidi. (DNA, tai RNA)
NUKLEIINIHAPON liittyminen yksinkertaiseen proteiiniin= NUKLEOPROTEIINI ( monimutkainen valkuaisaine) Puriinitumalla saadaan rakennettua A ja G nukleotidejä DNA- materiaaliin. Tällainen kondensoitunut rengas on melkoisen kestävä ja sitä käytetään energiapakkausmoduleissa ATP, GTP.

DNA:ssa PURIINI-nukleotidin pari on PYRIMIDIINI-nukleotidi. (T, C, U)
Niitä muodostuu ehkä tasapuolisesti.

• Puriininukleotidin katabolia virtsahapoksi

Entä sitten kun on näiten proteiinien katabolia ja hajoittaminen kyseessä?
PURIINI-rengas hajoitetaan seuraavasti:
A nukelotidista purkautuva ADENIINI on 6- aminopuriini.
Se deaminoituu ja hydratoituu HYPOXANTIINI-muotoon, joka on 6-oxypuriini.
Xantiinioksidaasientsyymi(XO) oksidoi tämän XANTIINI-muotoon Se on 2,6- dioxy-puriini.
Nyt xantiinioxidaasi tekee tästä virtsahappoa, uraattia, joka on 2,6,8-trioxy-puriini.
Tätä erittyy virtsaan noin 0,5- -0,8 grammaa päivässä.
Niin, se sitten erittyy pois kehosta ja harva sitä tietää tai huomaa, kun nivelet ovat hyväkuntoiset eikä kihti vaivaa.

Mutta jotkut huomaavat varmasti, nimittäin KIHTIPOTILAAT.

Kihti on sitä, että tuo 2,6,8- trioxypuriini( uraatti, virtsahappo) ei eritykään suosiolla pois kehosta, vaan sitä voi kertyä kehossa selllaisiin kohtiin, missä sen kiteytyminen jostain syystä aiheuttaa kovia kipuja. Sitä voi kiteytyä niveliin

Miten tällaisesta asiasta voi päästä selville ja yli ja ympäri?
Ensinnäkin on hyvä tietää, että syy on puriinimolekyyli, jota on ylimäärin kertyneenä kehossa.
Puriinia kehittyy luonnollisesti omien kudosten uudistumisen myötä kun vanhat puriinirenkaat pitäisi hajottaa.
Mutta lisäksi puriineja on myös ruoassa, sillä kaikissa rakenteissa esiintyy jonkin verran puriineja, enemmän tai vähemmän.

Missä yhteydessä voi KIHTIKOHTAUS ensimmäisen kerran tulla ilmi?

(Sekundääri kihti)

(1) Puriinipitoinen ravinto voi lisääntyä suuresti esim runsasruokaisissa juhlissa, kongresseissa, metsästys ja kalastusmatkoilla ja lomamatkoilla.

(2) Samanaikaistekijänä virtsahapon ( uraatin) poiserittymistä voi vähentää alkoholin nauttiminen tai natriumin erittymistä lisäävä lääkitys( turvotusta vähentävät lääkkeet) tai hyvin ketogeeninen rsvapitoinen ravinto tai pitkästä fyysisestä rasituksesta johtunut maitohapon kohoaminen kehossa.

(3) Kehossa voi endogeeninen, sisäinen uraatin muodostus olla jostain syystä lisääntynyt.
Pitkä paasto voi aiheuttaa solujen rikkoutumista ja lisääntynyttä kataboliaa. Leukemian ja syövän röntgenhoito voi olla tekijänä. Anemian paranemisvaiheessa voi uraatin muodostus nousta, samoin polysytemiassa ja kroonisessa leukemiassa. Operaation jälkivaihe voi olla kyseessä.

(4) Uraatinmuodostus voi lisääntyä adrenaalinin erityksen tai lisämunuaistoiminnan takia
infektioissa, operaatioissa, sielullisessa stressissä, epätavallisen raskaassa fyysisessä työssä tai traumassa.

(5) Mekanismi voi olla tuntematonkin. Voidaan epäillä lyijyn, ergotamiinin, tiamiinin , insuliinin osuutta jne.

(6) Veren uraattipitoisuus on lisääntynyt primäärin kihtitaudin takia perinnöllisistä syistä.
Piilevää perinnöllistä kihtitautia sairastava voi saada helpommin kihtikohtauksea yllättäen.
25%:lla kihtipotilaan perheenjäsenistä on korkea uraattipitoisuus ilman muita oireita. Syynä on havaittu olevan GLYSIINI-aminohapon pyrkimys suuntautua uraatinmuodostukseen kolme kertaa hanakammin kuin terveillä. Jos aminohappoa GLYSIINIÄ tulee ravinnossa runsaasti, virtsahapon muodostustie prioritoituu.
Dieetillä on merkitystä tässä taudissa. Proteiinipitoinen ravinto lisää virtsahapon (uraatin) muodostusta.

Primäärissä munuaisperäisessä kihdissä on vikaa virtsahapon entsymaattisessa siirtymisessä munuaistubuluksessa.

• MIKÄ RUOKA SISÄLTÄÄ PALJON PURIINIRAKENTEITA? ( Tämä on vanha taulukko viime vuosisadalta , parempiakin voi löytyä)
  

Maksa 200-300 mg/ 100g
Munuainen 240 mg/ 100 g
Lihas 100-150 mg/ 100 g
Kala 100-170 mg/ 100 g
Lihatiiviste 2000- 5000 mg/ 100 g
Anjovis 450 mg/ 100 g
Sardiini öljyssä 350 mg/ 100 g
Palkohedelmät 130- 200 mg/ 100g
Pinaatti 70 mg/ 100 g
Kukkakaali 25 mg/ 100g
Ruusukaali 15 mg/ 100 g
Parsa 20- 40 mg/ 100 g
Muut vihannekset kuten salaatit ym; hedelmät, pähkinät , perunat 0- 45 mg/ 100 mg
Kuorittu riisi 0
Jyvävilja ( vehnä, ruis, ohra) 70- 170 mg / 100g
Tumma leipä 40 mg/ 100 g
Valkoinen leipä 5- 25 mg/ 100 g
Muna, maito, voi, juusto, ruokarasva, sokeri: miltei puriinitonta
Makeiset, karamellit ovat miltei puriinittomia
Bordeaux puriiniton
Olut (100ml) 16 mg/ 100 mg
Juomaksi sopii kaikki, mikä on alkoholitonta. Alkoholilla on vahingollinen vaikutus kihtiin.
Tee, kahvi ja kaakao mainitaan sopiviksi, vaikka niillä on lähellä puriinia oleva rakenne.
Mineraalivedet ja hedelmämehut sopivat.
Vuosisatoja on hoidettu kihtiä alkaalisin kaivovesin. Virtsan alkalisoimisesta on katsottu olevan hyötyä. Vaikeassa kihdissä ei ole pahitteeksi pitää pari hedelmä- ja vihannespäivää viikossa, jolloin voi käyttää näitä runsaasti esim 1-1,5 kg hedelmää ja 500- 700 g vihannesta erään vanhan neuvon mukaan. Jopa lihatonta ruokaa suosittelevat eräät vaikeisiin kihtitapauksiin. Lievissä tapauksissa pitäisi ainakin liha keittää, koska silloin puriinirakenne särkyy. Vähäpuriinisia animaalisia valkuaisaineita olivat maito, muna, juusto, kaviaari.

• KIHTIINSAIRASTUMINEN on monille täysi yllätys ja

usein on kyseessä ennen terve yli 30 vuotias mies. On niveliä, joissa kiteytyminen useimmiten pyrkii tapahtumaan: ensiksi tavallisesti vaiva alkaa isonvarpaan tyvinivelestä. Jos ei hoitoa aloiteta, voi myöhemmin kaikkiin niveliin tulla sama vaiva. Vanhan taulukon mukaan prosenteissa ilmaisten ensimmäinen kihtikohtaus esiintyi seuraavasti:
Isonvarpaan tyvi 49-90%
Nilkkanivel 5- 30%
Polvi harvoin -9%
Sorminivel 3-7%
Ranne 2-6 %
Pikkuvarpaiden nivel 0-5%
Hartia, lonkka, kyynärpää 0-3%

Taudin edetessä voi sairastua jopa nikamanivelet, solisluun ja rintakehän välinen nivel, leukanivelet. myös nivelpusseihin ja jännetuppeihin voi tulla oiretta. Laskimotulehdus voi olla kihtikohtauksen seurausta. HOITAMATON kohtaus kestää useasta päivästä viikkoihin. EDELTÄVIÄ oireita voi olla epäselvät lihasreumavaivat, ruoansulatushäiriöt, virtsantulo itsestään yöllä tai tihentynyt virtsaaminen. Kihtikohtaus kehittyy joskus niin rajuksi, että henkilö ei siedä mitään tärinää , ei edes peitteen painoa nivelellä. Joskus kohtaus on niin lievä, että sen havaitsee vain niveltä rasitettaessa.

Tästä ikivanhasta sairaudesta on paljon ohjeita netissäkin.

Mitä kirjoittaa Socialstyrelsen aiheesta:

Gikt

Sjukskrivning vid gikt

rekommendation

• Lyssna
• Skriv ut
• Dela, skicka eller bokmärk

Tillbaka till listan

• Diagnos: Gikt
• ICD-kod: M10

Innehåll

Rekommendationer om bedömning av arbetsförmåga

Arbetsförmågan kan vara nedsatt i alla former av arbeten i upp till 1 vecka på grund av behovet av avlastning av drabbade leder tillsammans med att smärtorna ofta är intensiva vid ett akut giktanfall. Återgång i arbete kan därefter vara möjlig även om svullnaden och smärtan inte helt har läkt.

Symtom, prognos och behandling

Gikt orsakas av att uratkristaller (salter av urinsyra) fälls ut och orsakar ledinflammation. Symtomen är plötsligt påkommande smärtor i en eller flera svullna, smärtande och värmeökade leder. Behandlingen av akut gikt är avlastning samt smärtstillande och inflammationsdämpande läkemedel. Långvarig gikt är kroniska ledinflammationer. Utfällningar med kristaller under huden, så kallad Tofi, är ingen ovanlighet i yrkesverksam ålder idag.

Förväntad konsekvens för funktionstillstånd

Vid akuta giktanfall kan smärtintensiteten vara hög i den drabbade leden och medföra nedsatt aktivitetsförmåga. Kroniska artriter ger inskränkningar i handfunktion eller i gångfunktion beroende på lokalisation. Tofi kan i form av kraftigt ömmande knutor i händerna försvåra handgrepp och vid lokalisation under fotsulorna försämra gångförmågan.

Bedömd tid för återvunnen funktion samt tid för normal läkning

Ett akut giktanfall brukar klinga av inom 2 veckor och drabbade leder återfår normal funktion. Vid upprepade giktanfall kan ledfunktionen med tiden försämras och vid mer långvariga tillstånd kan patienterna ha ledvärk som påverkar rörelse- och koncentrationsförmågan.

Behov av tidiga insatser. Särskilda överväganden och åtgärder

Uppmärksamma att hög alkoholkonsumtion kan utlösa giktanfall.

http://www.socialstyrelsen.se/riktlinjer/forsakringsmedicinsktbeslutsstod/gikt