Melatoniini( N-asetyl--5-metoksitryptamiini) 1996

LÄHDE: Duodecim 112: 743-4, 1996
Dosentti Tiina Telakivi kirjoitti MELATONIINISTA vuonna 1996 seuraavaa:
http://www.jpp.krakow.pl/journal/archive/1207_s6/gfx/rys0302.gif

• Melatoniini ja aikaerorasitus ( jet lag)

MELATONIINI ( N-acetyl-5-metoksitryptamiini) on käpyrauhasen hormonitoiminnan pääasiallinen tuote. Sen pitoisuus saavuttaa huippunsa pimeässä yöunen aikana.
Kirkas valo taas ehkäisee sen eritystä. MELATONIINIIN alettiin kiinnittää 1990- luvulla valtavaa mielenkiintoa erityisesti Yhdysvalloissa, jossa sitä populaaritieteellisissä julkaisuissa tarjottiin luonnon unilääkkeeksi sekä ratkaisuksi mm syöpään, vanhenemiseen sekä sydäntauteihin. Siitä seurasi ilmiön vahva kritiikki 1996.

• Ihmisen uni-valverytmi

Ihmisen uni-valverytmiä ohjaavaan järjestelmään kuuluu sekä ulkoisista aikavihjeistä riippumaton sisäisen kellon muodostama osa että ulkoisten tekijöiden tahdistama osuus, joka välittyy valaistusolosuhteiden muutosten kautta MELATONIININ avulla. Jos henkilö on sokea, hänellä häiriytyy herkästi uni-valverytmi, koska valon tahdistava vaikutus puuttuu.

• Sisäinen kello

Eri biologisia rytmejä keskenään synkronisoivan sisäisen kellon katsotaan ihmisellä muodostuvan näköhermoristeytyksen (chiasman) yläpuolella sijaitsevasta suprachiasmaticus-tumakkeesta (nucleus suprachiasmaticus)(SCN).
Sinne tulee valoinformaatiota eri hermoratoja myöten, ja se osallistuu kasvuhormonia vapauttavan hormonin, kortikotropiinia vapauttavan hormonin sekä tyreotropiinia vapauttavan hormonin säätelyyn. Sillä on niin ikään tahdistava vaikutus kehonlämmön rytmiin, joka on tärkeimpiä sisäsyntyisiä rytmejä.
Kehonlämmön laskussa illalla kirkas valo viivästää unijaksoa, kun taas MELATONIINI aikaistaa sitä. Aamulla kehonlämmön kohotessa kirkas valo aikaistaa unijaksoa, mutta samassa vaiheessa annettu MELATONIINI viivästää sitä.
Biologisten rytmien keskinisen synkronisoitumisen tiedetään heikkenevän yli 40-vuotiailla. Iäkkäillä ihmisillä MELATONIININ yöllinen huippupitoisuus pienenee.

• Ihmisen uni-valverytmin jakso

on aikavihjeettömässä ympäristössä 24.8 tuntia, hieman yli vuorokauden, ja yksilölliset erot ovat suuria. Sosiaalisten vihjeiden ja valon avulla uni-valverytmin tahdistuminen sosiaalisesti toivotuksi onnistuu yleensä.

• Jet lag

Mannertenvälisessä matkailussa ylitetään fysiologisen sopeutumiskyvyn rajat, kun uni-valverytmin äkillinen muutos on suurempi kuin noin +- 2 tuntia yhden vuorokauden aikana.
Aikaerorasitukseen liittyy katkonaista ja pinnalliseksi koettua unta, unen lyhentymistä, nukahtamisvaikeuksia sekä merkittäviä keskittymisvaikeuksia muistiongelmia ja ärtyneisyyttä ja suolisto-oireita. Aikaerorasitus on lentohenkilöstölle tärkeä työturvallisuuteen liittyvä riski. Sillä voi olla osuutta myös kansainvälisen politiikan päätöksenteon ongelmiin huippupäättäjien matkustaessa eri puolille maailmaa tiheään tahtiin.

• Unilääkkeenä

Kun MELATONIINIA annettiin unilääkkeeksi vanhuksille, heidän nukahtamisviiveensä lyhentyi ja heräilyä esiintyi enemmän kuin vertailuöissä. Unijakson pituuteen MELATONIINILLA ei kuitenkaan ollut merkitsevää vaikutusta (1995).

• Melatoniinin vaikutuksista

Kun MELATONIINIA annettiin keskipäivän aikaan nuorille miehille (0.1- 10 mg), siitä aiheutui uneliaisuutta, nukahtamisen nopeutumista ja pidentynyttä unen kestoa.(1994). MELATONIINI-hoidolla ei ole kuitenkaan saatu aikaan pysyvää tahdistavaa vaikutusta ns. viivästyneeseen unijaksoon. Tällä tarkoitetaan häiriötä, jossa nukahtaminen tapahtuu vasta puolenyön jälkeen, mikä aiheuttaa aamu-unisuutta sekä työ- ja opinto-ongelmia (1992).

• Melatoniinierityksen häiriö

MELATONIINI-erityksen häiriöiden yhteys aikaerorasituksen kestoon ja vaikeuteen ihmisellä on epäselvä, eikä MELATONIINI-hoidon pitkäaikaisvaikutuksista ole mitään tietoa (1996). Suuriannoksisellakin MELATONIINI-hoidolla on ollut tähänastisissa ( 1996) tutkimuksissa sangen vähän sivuvaikutuksia, mutta hoitoajat eivät ole olleet pitkiä.

• Aikaerorasitusongelmat matkailijoilla

Näiden matkailijan satunnaisten ongelmien hoitoon riittävät avuksi aamuinen kirkas valo, esimerkiksi auringonvalo, mahdollisimman pikainen sopeutuminen tulomaan rytmiin sekä aamu-unien välttäminen, ja hyvä on osata ottaa huomioon myös lennoilla tavallisen kahvin ja alkoholin nauttimisen vaikutukset uneen ja vireydentilaan.
MELATONIINI saattaa tarjota aikaerorasitusta vähentävän keinon erityisryhmille, kuten aiemmin uni-valverytmin häiriöistä kärsineille, iäkkäille ihmisille, työkseen lentäville ja näkövammaisille. Aikaerorasituksen hoidossa MELATONIININ käyttö jää lyhyeksi, jolloin sivuvaikutusriski näyttää tähänastisten (1996) tutkimusten perusteella pieneltä. MELATONIINIA aikaerorasitukseen määräävän lääkärin tulisi hallita uni-valverytmin kronobiologia. Tärkeää on MELATONIININ oton ajoittaminen oikein, jotta haluttu uni-valverytmin siirto onnistuu.

Koska MELATONIININ monitahoiset vaikutukset tunnetaan huonosti ja biologisten rytmien säätely on monimutkainen tapahtuma, tulee MELATONIININ säännölliseen käyttöön unilääkkeenä suhtautua varovasti.